Yksinyrittäjä, näin uusi YEL vaikuttaa sinuun

Kuva eduskunnan portailla pidetystä YEL-mielenosoituksesta syyskuulta 2022.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on päästy sopuun yrittäjien eläkevakuutuslain eli YEL-lakimuutoksen sisällöstä, kun valiokunta päätti puoltaa hallituksen muutosesityksiä. Valiokunta on julkaissut aiheesta mietinnön tiistaina 29. marraskuuta. Seuraavaksi valiokunta lähettää mietinnön eduskunnan suureen saliin äänestykseen, mutta käytännössä se tulee menemään läpi näillä muutoksilla, joiden on tarkoitus astua voimaan vuoden vaihteessa.

Esitetyt muutokset ovat minun silmissäni parannus alkuperäiseen lakiehdotukseen, joka on herättänyt syksyn aikana kiivasta julkista keskustelua. Olen itsekin ollut ränttäämässä YEL-järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksista muun muassa eduskunnassa, Me Naisissa, Avussa ja Lisää liksaa -kirjassa.

Nyt olen iloinen, että yrittäjiä ja huoltamme kalliista ja epäoikeudenmukaisesta YEL-järjestelmästä on kuultu ja siihen on reagoitu eduskunnassa. Täydellistä ei vielä ole, mutta suunta on oikea.

Seuraavaksi kerron, minkä tähän mennessä tiedetään muuttuvan ja mikä ei vielä muutu. Annan myös vinkit (yksin)yrittäjille siihen, mitä YEL-maksujen kanssa kannattaa nyt tehdä.

1. Mikä lakiesityksessä muuttui?

Itse älähdin alun perin YEListä muun muassa mediaanipalkan käsitteen takia. Tiivistettynä se tarkoittaa, että yrittäjien YEL-maksu olisi määräytynyt saman alan palkkasuhteessa olevien työntekijöiden keskipalkan mukaan.

Mediaanipalkka tuntui kuitenkin kohtuuttomalta tavalta määrittää YEL-maksuja. Esimerkiksi omalla alallani journalismissa freelancerit tienaavat Journalistiliiton mukaan vain 57 senttiä siitä samasta työstä, josta palkkasuhteiset tienaavat euron. Olisimme siis joutuneet maksamaan isoa YELiä, vaikka tulomme samasta työstä voivat olla lähes puolet pienempiä.

Mediaanipalkan käsite jää kuitenkin edelleen lakiesitykseen, koska siellä kummittelee yhä myös siihen liittyvä hähmäinen työtulon käsite. Työtulon ”pitää vastata sellaista kohtuullista palkkaa, joka maksettaisiin tilallesi palkattavalle yhtä ammattitaitoiselle työntekijälle” (lähde: Elo).

Nyt aiotaan kuitenkin varmistaa, että työtulo ja sitä myöten yrittäjän eläkemaksut määritellään tulevaisuudessa kokonaisarvion perusteella. Hyvä!

Hienoa mietinnössä on sekin, että aloittavat yrittäjät on huomioitu. Heidän ei siis oleteta pystyvän maksamaan heti YELiä täyden työtuloarvion mukaan.

 2. Paljonko YEL-maksuni nousevat ja milloin?

Jos olet tähän mennessä maksanut minimi-YELiä, mutta yrityksesi tulos on minimirajoja korkeampi, maksusi tulevat nousemaan. Nyt mietintöön on kirjattu, että kolmen vuoden sisällä maksu voi nousta korkeintaan 80 euroa kuussa. Ja seuraavan kolmen vuoden sisällä se voi uudestaan nousta korkeintaan 80 euroa kuussa. Työtulon määritelmä voi nousta korkeintaan 4000 euroa eli noin 8000 euron minimistä korkeintaan noin 12 000 euroon.

Käytännössä työtulon korotus on puolitettu alkuperäisestä suunnitelmasta, eli maksut nousevat puolet aiottua vähemmän. Se helpottaa monien kulujen muutenkin noustessa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) on myös sanonut Ylelle, että kenenkään yrittäjyys ei tule kaatumaan kohtuuttomiin maksuihin ja että yrittäjät voivat nukkua yönsä rauhassa.

Itseäni tällaiset lausunnot edelleen ärsyttävät. Jos on oikeasti pienituloinen yrittäjä, noin satasen kuukausikorotus maksuihin pelkästään YEListä on iso potti. Kommentti osoittaa edelleen ymmärtämättömyyttä pienituloisten yrittäjien todellisuudesta. Mutta näillä mennään, muuta emme juuri nyt voi.

3. Pitääkö minun itse tehdä jotain YEL-maksuilleni?

Vastaus on ei, ellet sitten varta vasten sitä itse halua. Eläkevakuutusyhtiöt tulevat todennäköisesti lähestymään sinua massaviesteillä ja uutiskirjeillä ja vihjaamaan, että kannattaisi nostaa YEL-maksuja vapaaehtoisesti itse. Näin sinun ei kuitenkaan tarvitse tehdä. Totuus on, että he haluavat päästä helpommalla edessä siintävästä valtavasta urakasta.

Eläkevakuutusyhtiöiden tehtävä on käydä kaikkien yrittäjien eläkevakuutusmaksut läpi ja tehdä muutosehdotuksia jokaiselle yksitellen – ja kuten laki tulee määräämään – kokonaisarvioon perustuen. Heillä ei tule olemaan resursseja palkata loputtomasti väkeä viemään kaikkia maksumuutoksia pikaisesti läpi. Tämä tarkistusprosessi tulee siis viemään aikaa.

Toistaiseksi voit odotella rauhassa sitä, että virkailija on yhteydessä sinuun henkilökohtaisesti. Ja jos et pidä heidän antamastaan päätöksestä, sinulle tulee maksuihin myös valitusoikeus. Jos pystyt osoittamaan kokonaisarvioon perustuen (esimerkiksi toimittamalla tietoja yrityksesi todellisesta tuloksesta) että tienestisi ovat pienet, myös YEL-maksut pysyvät maltillisina.

4. YEL-järjestelmässä on yhä valuvikoja. Miksei niihin puututtu?

Koska lakimuutokset ovat hitaita. Nykyinen eduskunta pystyy puuttumaan ja vaikuttamaan ainoastaan tähän lakimuutosehdotukseen, ei uudistamaan kerralla koko järjestelmää. Siihen tarvitaan tarkemmat asiantuntijaselvitykset, laskelmat ja niin edelleen. Tulevina vuosina tulemme toivon mukaan näkemään julkisessa keskustelussa erilaisia ehdotuksia eri tahoilta, jotta löydämme parhaan ratkaisun järjestelmän kokonaisuutta ajatellen.

Tähän lakimuutokseen on kuitenkin erikseen kirjattu, että järjestelmä pitäisi kokonaisuudistaa. Se tarkoittanee, että kokonaisuudistukseen lähdetään uuden hallituksen voimin vaalien jälkeen. Nyt jos koskaan tulevissa vaaleissa on siis tärkeää äänestää kansanedustajaehdokasta, joka pitää (yksin)yrittäjien puolta!

YEL-järjestelmä on yli 50 vuotta vanha, kankea ja kallis. On kohtuutonta, että vaikka me yrittäjät maksaisimme 300 euroa kuussa YEL-maksuja, saamme sillä summalla vain takuueläkkeen, jonka saisimme joka tapauksessa tekemättä mitään. Järjestelmään täytyy saada parempi rakenne, joka kannustaa siihen, että maksuista tulee yrittäjälle pitkässä juoksussa jotain takaisinkin. Mutta kuten todettu, tämä on kuitenkin vasta seuraavan hallituksen asia.

5. Miten tästä eteenpäin?

YEL-lakimuutoksen on tarkoitus astua voimaan vuoden vaihteessa. Sen päivittämiseksi – joka nyt siis onnistui – on tehty monella eri taholla tiukkaa vaikuttamistyötä ja ympäripyöreitä päiviä. Haluankin nostaa esiin tahoja, joita olen itse seurannut ja joiden kanssa olen myös ollut tekemisissä asian tiimoilta. Nämä samat tahot jatkavat varmasti hyvää YEL-vaikutustyötä myös tulevaisuudessa.

Suomen freelance-journalistien va. toiminnanjohtaja Anna-Sofia Nieminen ja Journalistiliiton juristi Eveliina Tuominen ovat tehneet paljon työtä tuodakseen sekä kansan että kansanedustajien tietoisuuteen YELin epäoikeudenmukaisuuksia. He muun muassa kirjoittivat Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, joka avasi koko pelin.

Yksinyrittäjä Liisa Hanén puolestaan perusti alkuperäisen lakimuutosta vastustaneen adressin, joka keräsi 67 000 nimeä, ja järjesti lakimuutosta vastustavan mielenosoituksen eduskuntatalon portailla. Nyt hän on vastaperustetun Myryn eli Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja. Myry ajaa nimenomaan pienten yrittäjien asiaa. Seuraa heitä, mikäli haluat pysyä kärryillä yksinyrittäjien asioista.

Myös Suomen Yrittäjät on tehnyt tiukkaa vaikuttamistyötä saadakseen YEListä sellaisen, että se palvelisi kaikkia yrittäjiä. Olin alkusyksystä viiden naisyrittäjän voimin tapaamassa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioihin perehtyneitä Janne Makkulaa ja Harri Hellsténiä ja keskustelemassa heidän kanssaan YEListä. Kävi selväksi, että Yrittäjissä on tehty valtavasti sellaista näkymätöntä työtä, jonka tarkoituksena on ollut pitää yrittäjien puolta YELiin liittyen.

Iloitaan yhdessä siitä, että yrittäjyydestä on alettu Suomessa keskustella entistä enemmän. Halusitte tai ette, tulevaisuudessa yhä useampi meistä tulee työllistämään itse itsensä. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada vanhentuneet lait päivitettyä tähän päivään. Se on meidän kaikkien etu. 

Lisää liksaa! - Itsensätyöllistäjän tsemppikirja parempiin palkkioihin -kirjan voit tilata täältä. Yrittäjä, muista laittaa kirja verovähennyksiin!

- Rosanna Marila